Ylpeänä voin sanoa että oman palokuntani yhteistyö ammattilaisten kanssa sujuu lähes poikkeuksetta hyvin. Kaupunki on pieni ja vakinaisella asemalla välittömässä lähtövalmiudessa on vain yksi pelastusyksikkö pienellä vahvuudella, joten yhteistyön on syytäkin sujua. Meidän yhdistyksessämme koulutetaan jo nuoresta asti kunnioittamaan ammattilaisia, kuitenkin muistaen oma ylpeys ja tarpeellisuus järjestelmässä. Vakinaisten puolelta ei tule meidän suuntaan kyräilyä, vaan he tiedostavat asiallisesti vahvuutemme ja heikkoutemme. Yhteistyö sujuu aina paikallisen aseman miehistöstä alkaen pääkallopaikan johtoon saakka.
Alueilla on erilaisia kulttuureita, ja on erilaisia palokuntia. Monesti sopimuspalokuntalainen mielletään jälkisammuttajaksi, kekäleenpotkijaksi. Kyllä mekin jälkisammutusta ja raivausta teemme, mutta myös ensi- iskuja joko yksin tai vakinaisen yksikön tukena. Aina ei ole edes vakinaisia paikalla päällekkäisten tilanteiden vuoksi. Joskus pieni tilanne hoidetaan yksin. Joukkuelähdöissä puolestaan sopimuspalokuntalainen saattaa toimia tilannepaikan johtajana siihen saakka että mestari tulee jostain kaukaa paikalle. Kouluttaudutaan ja kuntotesteissä käydään. Tänä(kin) vuonna savusukeltajien kuntotestin läpäisseiden lukumäärä on kaksinumeroinen luku.
Mutta niin on tälläkin alueella poikkeuksia. Muistan vuosia sitten erään risteyskolarin, johon meidätkin hälytettiin. Ammattilaiset piti huolen potilaista sekä auton raivauksesta. Meidän tehtävä oli istua autossa ja katsoa, kun ohiajavat autoilijat ajelivat ja taiteilivat itsensä parhaansa mukaan risteyksessä haluamaansa suuntaan, vaarantaen samalla ammattilaisten työturvallisuuden. Osaavia liikenteenohjaajia olisi ollut vieressä, mutta paloesimiehen sinni ei antanut periksi, kyllä ammattilaiset pärjää. Taisi olla sama paloesimies, joka maastopalopaikalla korotti vasteen keskisuureksi vasta kun omat letkut loppuivat, eikä liekinhiventäkään oltu tuossa vaiheessa vielä sammutettu.
Kaikesta huolimatta, kiitos teille ammattilaisille hyvästä yhteistyöstä!
Asennevammaa löytyy myös toisesta päästä. Esimerkiksi eräs alueemme sopimuspalokunnan päällikkö on sanonut suoraan haistattavansa pitkät aluepelastuslaitokselle. Hänelle ja kaltaisilleen sanon kiitos ettette ole meidän palokunnassamme. Ei yhteistyötä noin hoideta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti